Takaisin
Blogi
inPulse Worksin ja Microsoftin yhteinen Terveydenhuolloin datan moderni hyödyntäminen –webinaari keräsi terveydenhuoltoalalla toimivia kuulemaan, miten datan järkevällä hyödyntämisellä voidaan helpottaa henkilöstön asiakastyötä, tarjota asiakkaille monipuolisempia palveluita ja toimia samalla kustannustehokkaasti. Erittäin hyvältä kuulostava yhtälö, mikä ei ole edes vaikea toteuttaa.
Ennen käytännön esimerkkiä pureuduimme tulevaisuuden näkymiin ja myös siihen, asettaako Sote-uudistus datan hyödyntämiselle uusia haasteita.
Hanna Nikkilä, joka johtaa terveydenhuollon liiketoimintaa Microsoftilla, totesi, että teknologisessa mielessä hänen unelmakuvansa on se, että jokaisesta saataisiin 360-kuva niin, että koko elämän historia olisi saatavilla ja data hyödynnettävissä. Ja että sitä dataa saataisiin koko ajan lisää antureiden avulla, joita ihmiset voisivat pitää ihan arjen keskellä. Tekoäly tarkastelisi siis jatkuvasti olotilaa ja analytiikan avulla pystyttäisiin tarttumaan poikkeamiin ja siten parantamaan ihmisen hyvinvointia. Hanna Nikkilä kertoi, että ensimmäisiä kokeiluja on jo tehty, sillä vanhusten kotona olemista on mallinnettu ja pyritty siten näkemään tulevia ongelmia ja ehkäisemään niitä.
”Terveydenhuollon IT-maailmaa parjataan paljon, mutta Suomessa ollaan kuitenkin hyvin edistyksellisiä. Potilasjärjestelmä on ollut 100%:sti sähköinen perusterveydenhuollossa jo vuodesta 1995 ja erikoissairaanhoidossa vuodesta 2005”, kertoi Kimmo Kääriä Salivirta & Partnersilta.
Sote-uudistus asettaa valtavat vaatimukset datan hyödyntämiselle. Tällä hetkellä suurimpana haasteena on datan laatu ja käyttökelpoisuus, joka liittyy kirjauskulttuuriin, sillä tietoa voidaan hyödyntää täydellisesti vasta modernien järjestelmien kautta tulevaisuudessa ja se ei välttämättä kiinnosta yksittäistä kliinikkoa, joka ei kirjaamastaan tiedosta tällä hetkellä hyödy. Tulevaisuudessa Big Dataa tullaan kuitenkin hyödyntämään entistä enemmän ja teknologia tulee korvaamaan 80% siitä, mitä lääkärin työ tällä hetkellä on.
Webinaarin case-esimerkkinä oli Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen Laatupankki. Ajatus laatupankista syntyi vuonna 2014, kun kehittäjälääkäri Aapo Tahkola Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksesta tapasi inPulsen asiantuntijat saman pöydän äärellä. Aapo kertoi, että siihen mennessä JYTEllä oli mitattu ainoastaan ”oven käyntiä”, potilaskäyntien määrää ja jonotilannetta. Häntä olisi kiinnostanut päästä tarkastelemaan myös keskeisiä terveydellisiä asioita, kuten suurten kansansairauksien hoitotasapainoa ja seurantakattavuutta. JYTE, kuten muukin suomalainen avoterveydenhuolto, oli istunut suuren datamassan päällä vuosikausia tekemättä sille mitään. Resurssit kun eivät saisi kulua mittaamisen toteuttamiseen, vaan tieto pitäisi saada mahdollisimman automaattisesti.
inPulse Worksin liiketoimintajohtaja Hanna Ikkalalle tilanne oli tuttu. Usein tietoa on paljon saatavilla, mutta se on vaikeasti hyödynnettävissä. Se on siiloutunut eri paikkoihin ja sitä ei käytetä mihinkään, eli se on kuollutta. Sitä haluttaisiin toki hyödyntää, mutta ei tiedetä, miten. JYTEn projektissa data kerättiin tietovarastoon, paremmin raportoitavaan muotoon.
”Laatupankki on ollut käytössä suurimman osan vuotta 2016. Kaikki terveydenhuollon ammattilaiset pääsevät siihen oman nettiselaimen kautta. Tietoa voidaan tarkastella hyvin laajasti. Hoitotasapainoa ja seurantakattavuutta voidaan seurata koko alueella tai jopa yksittäisen lääkärin omassa väestössä. Tarvittaessa anonymisoidusta raportista päästään aina potilastasolle saakka ja kutsukäytännöt ovat mahdollisia”, listasi Aapo Tahkola. ”Kliinikoiden osallistuminen suunnitteluun aivan ensimetreiltä saakka auttoi varmistamaan, että Laatupankin data on terveydenhuollon ammattilaisten kannalta kiinnostavaa ja relevanttia.”
”JYTEn Laatupankki on siis hyvä esimerkki siitä, kuinka kuolleesta datasta siirryttiin aktiiviseen laadun mittaamiseen”, toteaa Hanna Ikkala.
Lisätietoja:
Hanna Ikkala
johtaja, BI & Analytiikka
inPulse Works
044 480 6619
hanna.ikkala@solteq.com