Sähkömarkkinalain muutoksilla kohti joustavia ja asiakaskeskeisempiä energiamarkkinoita

Energia-ala on merkittävässä murrosvaiheessa, jossa lainsäädännön muutokset ja teknologinen kehitys ohjaavat alaa kohti tulevaisuutta.  Kehitys näkyy väistämättä kaikkialla energiayhtiöiden liiketoiminnasta kuluttajien käyttäytymiseen, heijastuen lopulta koko yhteiskuntaan. Tulevaisuuteen varautuminen edellyttää muutoksia niin toimintatapojen, järjestelmien kuin hinnoittelun osalta.

Tällä hetkellä valmistelussa on hallituksen sähkömarkkinalain muuttamista koskeva esitys, joka on tarkoitus esitellä eduskunnalle syksyn 2024 aikana. Lakimuutoksilla tavoitellaan pääasiassa kahta asiaa: parannetaan kuluttajan asemaa sähkömarkkinoilla ja edistetään sähköjärjestelmän joustavuutta. Esityksessä ehdotettuja muutoksia ovat yhden laskun malli, jakelumaksujen harmonisointi, markkinapohjainen kuormanohjaus sekä sähkösopimuksiin liittyvät muutokset. Lisäksi liittymisjohdon määritelmää ja liittämisvelvollisuutta tullaan selkeyttämään. Aikataulullisesti lakimuutokset astuisivat voimaan ensi tilassa, joskin kuormanohjaukseen ja yhteislaskutukseen liittyvät muutokset vasta tammikuun alussa vuonna 2026. Erityisesti jakeluverkonhaltijoiden näkökulmasta suurimmat muutokset aiheutuvat kolmesta ensin mainitusta. 

Yhden laskun malli lisää tiedonvaihdon merkitystä

Yhden laskun mallissa sähkönmyyntiyhtiö hoitaisi laskutus- ja saatavienhallintaprosessit kokonaisuudessaan myynnin ja jakelun osalta, ja jakeluverkonhaltijoille tilitettäisiin näille kuuluva osuus. Jakeluverkkoyhtiöt olisivat velvoitettuja tarjoamaan yhden laskun mallia, jota sähkön vähittäismyyjät voisivat halutessaan tarjota asiakkailleen. Näin kaikki vähittäismyyjät saadaan samalle viivalle, riippumatta taustalla olevista konsernirakenteista. Koska jakeluverkkoyhtiöt eivät enää olisi kaikissa tapauksissa laskuttajan roolissa, ne voisivat vaatia myyntiyhtiöiltä vakuuksia saataviensa turvaamiseksi. Sopivan vakuuden määrittämiseksi valtioneuvoston asetuksella voidaan asettaa laskentamenetelmät, jotta kaikilla myyjillä olisi samanlaiset mahdollisuudet tarjota yhden laskun mallia. Yhden laskun malli tulee osaltaan lisäämään tiedonvaihdon merkitystä sähkön vähittäismarkkinoilla, sillä tiedonvaihto toteutettaisiin Datahubissa.  

Siirtyminen aikaperusteisesta kuormanohjauksesta markkinaperusteiseen edellyttää uutta rajapintaa

Tiedonvaihdon merkitystä tulee lisäämään myös markkinapohjainen kuormanohjaus. Muutoksessa on kyse siirtymisestä jakeluverkonhaltijan toteuttamasta aikaperusteisesta kuormanohjauksesta markkinapohjaiseen kuormanohjaukseen, jossa asiakas voi halutessaan sopia vähittäismyyjänsä tai kolmannen osapuolen kanssa kuormiensa ohjaamisesta. Markkinapohjaisen kuormanohjauksen vaatimuksena on kuormanohjausrajapinta, jota on kutsuttu myös joustohubiksi. Kevään 2024 aikana Fingrid julkaisi kuormanohjausrajapinnan määrittelydokumentin, jossa kuvaillaan muun muassa rajapinnan toteuttamistapoja, sen vaatimuksia ja kuormanohjauksen end-to-end –prosessia.   

Kuormanohjausrajapintaan liittyen on tarkoitus julkaista kuluvan syksyn aikana toimialan menettelyohje, jonka tavoitteena on selkeyttää kuormanohjausrajapinnan vaatimuksia ja siihen liittyviä toimia. Menettelyohjeen myötä on järkevää pohtia oman yhtiön osaamista ja tarpeita; tarvittavaa osaamista ei välttämättä ole, jos resursseja on muutenkin vähän. Ensimmäisenä askeleena verkkoyhtiöiden tulisi selvittää loppuvuoden aikana erot nykytilan ja tavoitetilan välillä (GAP-analyysi), jotta tekniseen toteutukseen päästään käsiksi mahdollisimman pian. Sen myötä myös palveluntarjoajat pystyvät arvioimaan kuormanohjauksen kannattavuutta. Loppupeleissä markkinaehtoisen toteutuksen edellytyksenä on, että markkinoilla on palveluntarjoajia, jotka pystyvät luomaan kannattavaa liiketoimintaa. Kuormanohjausrajapinnan käyttöönottoa on kaavailtu vuoden 2026 alkuun, josta siirtymäaika jakeluverkonhaltijoille olisi kolme kuukautta.

Vaikka kuormanohjausrajapinnan tekninen toteutus tullaan tekemään jakeluverkkoyhtiöittäin, järjestelmätoimittajilla on kuitenkin mahdollisuus luoda omat standardiratkaisunsa. Näin toiminnallisuuden toteuttaminen eri verkkoyhtiöille helpottuisi ja kustannukset pienenisivät. Oli kyse sitten standardiratkaisusta tai ei, kuormanohjausrajapinnan tekninen toteutus tulee aiheuttamaan resurssitarpeita aina määrittelyvaiheesta operatiiviseen toimintaan. Järjestelmien kehityksen myötä kustannukset kasvavat ja organisaation vastuut muuttuvat. Jakeluverkonhaltijoiden näkökulmasta on oleellista selvittää nykyisten resurssien riittävyys, kuinka järjestelmän uudet toiminnallisuudet saadaan tehokkaasti määriteltyä ja testattua sekä miten operatiivinen toiminta tullaan toteuttamaan.

Jakelumaksurakenteen harmonisointi ja tehomaksun käyttöönotto muuttavat hinnoittelua

Markkinapohjaiseen toimintaan tarvitaan kuitenkin palveluntarjoajia, joiden markkinoille tuloa ja toimintaa pyritään helpottamaan valtakunnantasoisella jakelumaksujen rakenteiden harmonisoinnilla. Ehdotetussa mallissa jakelumaksut voisivat koostua jatkossa ainoastaan perus-, energia- ja tehomaksusta, jonka lisäksi sulakekoon ylittäessä 63 ampeeria käytössä voisi olla lisäksi loistehomaksu.  Tehomaksun käyttöönotolla pyritään lisäämään siirtomaksujen ymmärrettävyyttä, kannustamaan asiakkaita kulutushuippujen pienentämiseen sekä edistämään maksujen määräytymistä aiheuttamisperusteisesti. Osaltaan lakimuutoksella selkeytetään myös joustopalveluntarjoajien toimintaa. Hinnoittelurakenteiden ollessa samanlaisia läpi linjan, joustopalveluntarjoajat pystyvät tarjoamaan palveluitaan laajemmin ja kustannustehokkaammin. Tällöin palveluita ei tarvitsisi optimoida hinnoittelurakenteiden takia jakeluverkkokohtaisesti.

Ehdotuksen mukainen jakelumaksujen rakenteiden yhtenäistäminen tapahtuisi tarkemmin Energiaviraston määräyksellä. Energiaviraston vuonna 2021 julkaisemassa dokumentissa on käyty läpi suosituksia harmonisoitujen rakenteiden osalta. Tällä suosituksella tehomaksun määräytymisperusteena pidettäisiin kuukauden kolmen korkeimman tuntitehon keskiarvoa, ja sulakekoon ylittäessä 63 ampeeria määräytymisperuste olisi kuukauden yksittäinen korkein tuntiteho. Tehomaksulle asetettaisiin myös kynnysarvo, jota sovellettaisiin alle 63 ampeerin pääsulakkeen käyttöpaikkoihin. Kynnysarvoksi suositeltiin 5–8 kilowattia, jonka alittava osuus ei olisi laskutettavaa. Oletettavaa on, että näitä ehdotettuja tehomaksun määräytymisperusteita päivitetään ja tarkennetaan Energiaviraston johdolla nykyistä tilannetta vastaavaksi. Jakelumaksujen harmonisoinnin yhteydessä verkkoyhtiöillä on otollinen tilaisuus tarkastella sopimustensa maksurakennetta ja ottaa mahdolliset vaikutukset huomioon myös liiketoiminnan suunnittelussa.

Regulaatiomuutokset tarjoavat haasteita ja mahdollisuuksia –ajoissa reagointi on avainasemassa

Regulatiivisilla muutoksilla tulevaisuuden energiajärjestelmää muokataan joustavampaan suuntaan. Useiden eri osapuolten välinen tiedonvaihto tulee kasvamaan merkittävästi. Muutokset tarjoavat mahdollisuuksia, mutta myös haasteita. Tiedostamalla muutokset ja reagoimalla niihin ajoissa voidaan välttää turha kiire ja estää hintalapun paisuminen kohtuuttoman suureksi. Kaikkea ei tietenkään voida suunnitella sataprosenttisen valmiiksi, varsinkaan jos toimintamallit eivät ole täysin varmoja tai ne riippuvat monen toimijan yhteistyöstä. Tämä avaa kuitenkin energiayhtiöille mahdollisuuden tarttua ruoriin ja päästä mukaan vaikuttamaan toimintatapoihin ja alan parhaisiin käytäntöihin. 

Solteq Utilities Consulting
Energia-alan asiantuntija- ja projektipäällikköpalvelut

Sähkömarkkinoilla tapahtuviin muutoksiin perehtyminen on tiivis osa Solteq Utilities Consultingin toimintaa. Seuraamme alan julkaisuja ja lainsäädännön kehitystä sekä teknisestä että liiketoiminnallisesta näkökulmasta. Näin pystymme tarjoamaan ajankohtaista ja laadukasta osaamista energiayhtiöiden tarpeisiin.

Toiminnassamme korostuu asiakaslähtöisyys, tehokkuus sekä käytännönläheisyys. Palvelumme räätälöidään tarpeen mukaan ja toimimme luonnollisena osana energiayhtiön organisaatiota. Lähdemme ripeästi liikenteeseen ja saamme nopeasti tuloksia, joiden avulla asiakkaidemme on helppo suunnitella omaa toimintaansa pitkälle tulevaisuuteen.

Meissä yhdistyy energialiiketoiminnan tuntemus ja ICT-projektiosaaminen. Haluamme, että asiakkaamme onnistuvat hankkeissaan ja saavuttavat asettamansa tavoitteet.