Sähkömarkkinoiden kehitys viitoittaa tietä kohti kestävämpää energiajärjestelmää

Korkeat sähkön hinnat, sähköjärjestelmän päästöt, energiahuollon riippuvuus fossiilisista polttoaineista… Listaa voisi jatkaa pitkään. Mainitut asiat ovat esimerkkejä siitä, millaisia ongelmia koko Euroopan energiateollisuudella on ratkaistavana. Haasteet nousivat pintaan Ukrainan sotaa seuranneen energiakriisin myötä, kun tunnistettiin myös huoltovarmuuden näkökulmasta tarve kehittää Euroopan energiaomavaraisuutta. Toisaalta voisi nähdä, että kriisiytyminen antoi lähinnä pontta kehitykselle, mikä oli muutenkin tarpeen, jotta tulevaisuuden sähkömarkkinat palvelisivat tulevaisuuden energiateollisuutta paremmin.

Sähkömarkkinoiden saaminen takaisin kestävälle ja koko yhteiskuntaa palvelevalle uralle vaatii isoja muutoksia – ja niitä onkin nyt tulossa. Komission ehdotus sähkömarkkinoita koskevasta muutospaketista (Electricity Market Reform) ei ole mikään pieni hienosäätö, vaan haastaa hyvin vakiintuneita toimintamalleja. Kaikille sähkömarkkinatoimijoille olisi hyödyllistä olla aiheesta ainakin jokseenkin perillä – ja hyvä tapa aloittaa on lukaista tämä pohdiskeleva blogikirjoitus!

Mitä EU:n sähkömarkkinauudistus muuttaa?

EU:n sähkömarkkinauudistuksella tarkoitetaan tässä yhteydessä säännös- ja direktiivimuutoskokonaisuutta, jonka tavoitteena on parantaa sähkömarkkinoiden toimivuutta ja läpinäkyvyyttä. Muutoksia ehdotetaan kahteen direktiiviin ja kolmeen asetukseen, joista direktiivit 2019/944 ja 2018/2001 sekä asetus 2019/943 keskittyvät sähkömarkkinamallin parantamiseen, ja asetukset 1227/2011 ja 2019/942 taas läpinäkyvyyden lisäämiseen ja markkinamanipulaation estämiseen. Uusia direktiivejä tai asetuksia ei suunnitella, vaan halutut muutokset pyritään saamaan aikaan vanhaa regulaatiota päivittämällä. Käytännössä muutoksilla tavoitellaan kolmea asiaa: kuluttajien tulisi olla paremmin suojassa sähkön hinnan vaihteluilta, sähkönmyynnistä saatavan rahallisen tuoton tulisi vastata enemmän tuotantokustannuksia ja vihreiden investointien kannattavuus olisi turvattava.

Nykyisellään sähkön hinta ja siten sen tuottamisesta saatava voitto muodostuu aina kalleimman hyväksytyn tuotantotarjouksen mukaisesti, mikä voi heiluttaa hintoja rajustikin yksittäisten raaka-aineiden hintojen muuttuessa. Käytännössä näin tapahtui, kun sähkön hinnat nousivat maakaasun hintojen seurauksena ja osa tuottajista sai tuotannolleen ylisuuria tuottoja. Uudistuksen tavoitteena on, että tuotto olisi tasaisempaa. Tämä kannustaisi välillisesti myös uusiutuvan tuotannon lisäämiseen: esimerkiksi tuulivoiman kanssa on jo nähty tilanteita, joissa juuri silloin kun tuulivoimaa on paljon tarjolla, sähkön hinta painuu jopa negatiiviseksi. Vakaammalla hinnoittelulla vähennettäisiin tätä efektiä ja näin ei syötäisi tuotannon kannattavuutta. Sähkön hinnan vakauttamisen työkaluksi esitetään uudentyyppisiä CfD-sopimuksia (Contract for Difference), joiden perusteella tuottaja saisi tuottamalleen sähkölle aina vakaata tuottoa tuotantokohtaisen hintahaarukan sisällä. Sopimustyyppi on tuttu aluehinnalta suojautumisessa, mutta nyt tasataankin pörssihinnan eroja tuotantokohtaisiin rajahintoihin nähden. Tuottaja saisi siis aina tuotannolleen vähittäistuoton, mutta joutuisi toisaalta maksamaan kalliiden sähkön hintojen aikana osan voitostaan takaisin kuluttajille hyvitettäväksi. Loppuasiakkaan kokema sähkö n hinta ei siis olisi enää pelkästään sidottuna sähkön markkinahintaan, kuten nykyään.

Toinen uudistuksessa esiin nostettava asia on tukkusähkömarkkinoiden toiminnan parantaminen useilla eri alueilla. Uusiutuva tuotanto, kuten tuulivoima, kykenee vain rajallisesti ennustamaan tuotantoaan pitkiä aikoja eteenpäin, joten olisi suotavaa, että kaupankäyntiä lähempänä toimitushetkeä lisättäisiin. Tätä aiotaan edesauttaa tuomalla kaupankäynnin määräaikoja lähemmäs tapahtumahetkeä.  Sen lisäksi että lähempänä toimitushetkeä tapahtuvaa kaupankäyntiä pyritään edistämään, uudistuksessa nostetaan esiin myös kattavampien ja likvidimpien finanssimarkkinoiden kehittäminen. Käytännössä tätä edistettäisiin futuurien alueellisilla referenssihinnoilla ja lisäämällä siirto-oikeuksia, jotta futuurimarkkinat kansainvälistyisivät. Myös regulaattoreiden kykyä valvoa markkinoiden toimintaa lisätään.

Kolmantena työkaluna sähkön tukkuhinnan alentamiseksi ja hinnanvaihteluiden vähentämiseksi ehdotuksessa nostetaan esiin kulutusjousto ja siihen liittyen uusi EU:n huipuntasaustuote. Tarkoituksena on kehittää yleinen, kaikissa EU-maissa mahdollisimman samankaltainen mekanismi sille, että sähkön kuluttajat kykenevät tarjoamaan omaa kulutustaan vähennettäväksi tarvittaessa. Ajatus ei ole uusi, mutta se viitoittaa suuntaa energiajärjestelmään, jossa kulutuksen jousto on nykyistä suuremmassa roolissa.

Mitä muutos tarkoittaa energiayhtiöille?

Tässä vaiheessa pää on varmaan itse kullakin melko täynnä ajatuksia. Direktiivimuutoksia, CfD-sopimuksia, reaaliaikaisempaa kaupankäyntiä… Mitä tämä siis tarkoittaa energiayhtiöille? Oleellista on huomata, mihin suuntaan sähkömarkkinoita kehitetään ja mitä kyvykkyyksiä se sähkömarkkinatoimijoilta vaatii. Yksi konkreettinen tehtävä on pohtia, miten omat käytössä olevat tietojärjestelmät suhtautuvat päivänsisäisen kaupankäynnin lisääntymiseen, tai uusiutuvan sähköntuotannon tuotantoennusteiden jatkuvaan päivittymiseen ja niiden merkityksen kasvuun kaupankäynnissä. Sähköntuotannosta yhä merkittävämpi osa syntyy uusiutuvista vaihtelevista lähteistä, ja se tulee vaikuttamaan markkinoiden toimintaan tulevaisuudessa.

Muutoksessa esitetyt Contract for Difference  -sopimukset vaikuttavat lähtökohtaisesti hyvältä kehitykseltä, millä vakautetaan sähköntuotannon tulorakennetta. Sopimukset tulisivat käyttöön ainakin sellaiselle tuotannolle, joka on saanut tukia julkiselta taholta. Toisaalta herää kysymys, onko malli kansantaloudellisesti kannattava. Kysymys siis kuuluu, miten sähkön pörssihinta tulevaisuudessa asettuu. Jos matalan pörssihinnan kausia on paljon, CfD-sopimuksella tuottaville tuottajille tulee maksaa erotusta yhteiskunnan taholta. Toisaalta mikäli kalliita kausia riittää, tuottajien ylisuuret voitot taas palautuvat kuluttajille. Ei ole kuitenkaan selvää, miten erot todellisuudessa tasoittuvat, eli vastaavatko tuottajilta takaisin maksetut voitot matalien hintojen kompensaatioita. Tulee myös varmasti olemaan haastava harjoitus määrittää sopivat hintahaarukat erilaisille tuotannoille ja toisaalta malli voi mahdollistaa optimointia tuotannon osalta,  kun tuotetusta sähköstä saatu tuotto voi riippua tuotantotavasta! Joka  tapauksessa investoinnit vaihtelevaan uusiutuvaan tuotantoon tulevat ehdotetuilla sopimuksilla riskittömämmiksi, vaikka mahdollisuudet ylisuuriin tuottoihin poistuvat.

Energiajärjestelmän uudistuessa on luonnollista, että myös markkinat uudistuvat. Toimijoiden kannattaakin seurata tarkalla silmällä, millaisia muutoksia tulevaisuus tuo tullessaan! Parhaassa tapauksessa tilanteesta voi saada itselleen uusia kilpailuetuja, jos esimerkiksi CfD-sopimusten avulla saadaan uusiutuvan energian investointien tueksi varmuutta tulovirroista tai jos likvidimpien finanssimarkkinoiden myötä sähkön hinnan suojaaminen halpenee.

Solteq Utilities Consulting - Energia-alan asiantuntija- ja projektipäällikköpalvelut

Autamme energia-alan asiakkaitamme kirkastamaan tavoitteet ja suunnittelemaan sekä läpiviemään projektit ja kehityshankkeet asetettujen päämäärien saavuttamiseksi laadukkaasti ja aikataulussa. Toimimme luontevasti rintarinnan osana energiayhtiön omaa asiantuntijatatiimiä, olipa kyse sitten prosessien kehittämisestä, kilpailutuksista tai järjestelmähankkeiden läpiviennistä.

Meissä yhdistyy energialiiketoiminnan tuntemus ja ICT-projektiosaaminen. Toimimme järjestelmäriippumattomasti. Haluamme, että asiakkaamme onnistuvat hankkeissaan ja saavuttavat asettamansa tavoitteet.

Lue lisää energia-alan konsultointipalveluista >